Sivut

Osteoporoosi

a) Luusto tarvitsee liikuntaa ja ravintoa pysyäkseen kunnossa. Miten menopaussi vaikuttaa naisen luuston kuntoon? Menettääkö mies luuston massaa ikääntyessään? Mitkä ravintoaineet ovat hyviä luuston rakentumisen kannalta? (linkit 1 ja 2)

b) Lihasvoima muuttuu ikääntyessä. Mitkä asiat vaikuttavat lihasvoiman heikkenemiseen? (linkki 3)

c) Liikunta vaikuttaa suotuisasti elämänlaatuun.
Esittele viisi fyysisen toiminnan aluetta joihin liikunnalla voidaan vaikuttaa (linkki 4).

Perustietoa luustosta:
  • Terveet luut ovat vahvoja ja tiheitä kestääkseen valtavan päivittäisen kuormituksen.
  • Luukudosta on kahta tyyppiä: kuoriluuta( tiivis) ja hohkaluuta (pesusienimäinen).
  • Kaikkien luiden pintaosat sekä pitkien luiden varret ovat kuoriluuta ja hohkaluuta ovat luiden päät, nikamat, luiden sisäosat.
  • Luista noin yksi kolmasosa on luuydintä

  • Luiden tiheys on lähinnä kalsiumin ansiota: 99 prosenttia elimistön kalsiumista on luustossa.
  • Luu on elävää kudosta ja se on elimistön toiminnallisimpia kudoksia

  • Vanhaa luukudosta hajoaa jatkuvasti (luun resorptio) ja uutta muodostuu tilalle, jonka takia runsaasti kalsiumia sisältävä ruoka on elintärkeää koko elämän ajan.
        





  • Teini-iässä luuta muodostuu enemmän kuin hajoaa, eli luuaines lisääntyy ja luuaineksen määrä on suurimmillaan 25 - 30 vuoden iässä.
  • Lisääntyminen hidastuu 20 - 30 vuotiaana.
  • Luuaineksen määrä vähenee hiljalleen koko lopun elämän ajan.
  • Miehet ja naiset menettävät noin prosentin verran luuaineksestaan joka vuosi.
  • Naisilla on miehiä pienemmät luut joten heillä on vähemmän luuta menetettävänä.
  • Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja se jatkuu koko elämän ajan.
         

    Osteoporoosi (luukato)
  • Osteoporoosissa luun mineraalimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut siten, että luun lujuus heikkenee.
  • Osteoporoosissa luu voi murtua vähäisestä vammasta.
  • Kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti luuta syntyy enemmän kuin hajoaa.
  • Luussa erotetaan tiivis putkiluu ja sen sisällä oleva huokoinen hohkaluu.
  • Osteoporoosi on naisilla yleisempää kuin miehillä.
  • Osteoporoosissa luu on haurasta jolloin murtumat liittyvät luun haurauteen.
         

        Osteoporoosin syitä:
  • vähäinen liikunta
  • tupakointi
  • liiallinen laihuus, etenkin syömishäiriö anorexia
  • kuukautisten loppuminen (vaihdevuodet) tavallista aikaisemmin
  • vähäinen kalsiumin saanti ravinnossa
  • D-vitamiinin vähäinen saanti
  • pitkäaikainen (yli puoli vuotta) suun kautta nautittu kortisonilääke
  • jotkin muut lääkkeet, etenkin epilepsialääkkeet
  • jotkin kalsiumaineenvaihduntaan vaikuttavat sairaudet, esimerkiksi keliakia, lisäkilpirauhashormonin liikatuotanto ja maksasairaudet.

        Osteoporoosi ei "tunnu", joten sen olemassaoloa ei ole mahdollista tietää etukäteen ilman mittauksia.
         

      Osteoporoosin toteaminen:
  • Osteoporoosi todetaan luuntiheyden mittauksella.
  • Lääkäri arvioi, milloin on aiheellista tutkia luuntiheys.
  • Tavallisen röntgenkuvan herkkyys ei riitä osteoporoosin toteamiseen vaan se todetaan erityisellä DEXA-laitteella, joka mittaa luun tiheyttä.
  • Tiheys mitataan lannenikamista ja reisiluun yläosasta.
  • Luun kuntoa voidaan mitata myös kaikututkimuksella kantaluusta.

  • Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi vähäisen vamman aiheuttama murtuma, pitkäaikainen kortisonihoito.
  • Yli 65-vuotiaalla todetaan useita osteoporoosin riskitekijöitä.
        
        

       Osteoporoosin lääkehoito:
  • Yleisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat bisfosfonaatti-lääkkeet, joita annostellaan suun kautta kerran viikossa tai kerran kuussa.
  • Bisfosfonaatti-lääkkeet estävät tehokkaasti luun hajoamista ja jopa lisäävät luun mineraalipitoisuutta.
  • Myöskin on mahdollista antaa suoneen tiputuksella annosteltava valmiste tsoledronihappo, jota annetaan vain kerran vuodessa.

  • Naissukuhormoni estrogeeni ehkäisee osteoporoosia, mutta pelkästään osteoporoosin hoitoon sitä ei käytetä.
  • Osteoporoosin hoidolla voidaan vähentää luunmurtumien vaaraa.
  • Hoito on pitkäaikainen ja kestää vuosia.
  • Hoidon tehoa seurataan veritutkimuksilla tai luuntiheysmittauksilla.
        

       Osteoporoosin eli luukadon ehkäisy:
  • Kalsium ( sitä tarvitaan myös hermoston ja lihasten toiminnassa ja niitä saa maitotuotteista)
  • D- vitamiini ( kalsiumin imeytymisessä ja sillä on yhteys lihasvoimaan. Lisäksi D-vitamiini tehostaa ja ohjaa luukudoksen uusiutumista, ja D- vitamiinia saa auringosta, kalasta, margariinista)
  • Proteiini ( tarvitaan luiden kehitykseen ja luumassan säilyttämiseen sekä vahvojen lihasten rakennusaineeksi ja niitä saa broilerista, lihasta, raejuustosta, maidosta, piimästä, jogurtista ja pähkinöistä)
        

  • Liikunta ja kaatumisen ehkäisy ( Liikunta on välttämätöntä luustolle. Sopivia lajeja ovat esim. kävely, tanssi, erilaiset jumpat sekä lihasvoimaharjoittelu.
  • Kohtuullisella liikunnalla, 1-2kertaa viikossa, saadaan ylläpidettyä mineraalivarastoja.
        
       
  • Tehokkaimpia kaatumisen ennaltaehkäisyn keinoja ovat monipuolinen liikuntaharjoittelu, näkökyvyn turvaaminen asianmukaisilla silmälaseilla, jalkineiden sopivuuden tarkistaminen, liukuesteiden käyttö liukkailla sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuuden parantaminen.



  1. Miten menopaussi vaikuttaa naisen luuston kuntoon?  Menopaussi eli vaihdevuodet vaikuttavat naisen luuston kuntoon siten että se heikentää sen luuston kuntoa.
        Luun mineraalikato alkaa noin 40-vuotiaana ja jatkuu koko loppuelämän ajan. Naisten luumassaa katoaa vuodessa 1%.

Vaihdevuosien ollessa kuukautiset loppuvat.

Naisilla luukatoa eli osteoporoosia tapahtuu enemmän kuin miehillä.
Naiset menettävät elämänsä aikana hohkaluusta noin 50% ja kuoriluusta 30% sekä kuoriluusta 20%

Naisilla luun häviäminen nopeutuu kun menopaussista on kulunut vähintään viisi vuotta. Tällöin naisen luuaineksesta alkaa hävitä jopa 3 - 4 prosenttia vuodessa. Syynä tähän on jyrkkä estrogeenien määrän pieneneminen.

Ennen menopaussia estrogeenillä on suuri merkitys uuden luukudoksen muodostuksessa.

Naiset jotka ovat laihoja, tai ne joilla kuukautiset jäävät pois liiallisen liikunnan tai äärimmäisen painonlaskun vuoksi, tai ne joilla menopaussi tulee varhain, menettävät enemmän luuainesta estrogeenin puutteen vuoksi.

Menettääkö mies luuston massaa ikääntyessään?
Miesten luumassa vähenee noin 0,5% vuodessa.
Miehet menettävät hohkaluusta 30%  ja kuoriluusta 20%
Niillä ikäihmisillä jotka harrastavat aktiivisesti liikuntaa niin heidän luiden mineraalitiheys voi olla 50% suurempi kuin niillä ikäihmisillä jotka eivät harrasta aktiivisesti liikuntaa.

Kohtuullisella liikunnalla 1-2 kertaa viikossa saadaan ylläpidettyä hyvin mineraalivarastoja.

Mitkä ravintoaineet ovat hyviä luuston rakentumisen kannalta?
  • Kalsium.
  • Proteiini.
  • D- vitamiini.
  • Magnesium.
       

    B) Lihasvoima muuttuu ikääntyessä. Mitkä asiat vaikuttavat lihasvoiman heikkenemiseen? (linkki 3)
  • Liikkumattomuus ( jos ei liiku niin lihasvoima heikkenee koska silloin lihakset surkastuu )
  • Miehet pystyvät tuottamaan noin 80% 20- vuotiaan maksimivoimastaan vielä 70- vuotiaana ja naiset 65%
  • Ikääntyneiden lihasheikkouksiin vaikuttavat ikääntymisen lisäksi myös monet pitkäaikaissairaudet, lääkitys, hermoston ja hormonitoiminnan muutokset, lihasten käyttämättömyys ja aliravitsemus.
  • Alaraajojen lihasvoima näyttäisi vähentyvän enemmän kuin yläraajojen voima koska alaraajojen käyttö vähenee suhteessa yläraajojen käyttöön enemmän.
        
  • Vanhusten lihasheikkouksiin vaikuttavat iän lisäksi pitkäaikaissairaudet, lääkitys, hermoston, lääkitys, hermoston ja hormonitoiminnan muutokset, lihasten käyttämättömyys ja aliravitsemus.
  • Vuodelepo heikentää lihasvoimaa nopeasti.
  • Maksimivoima heikentyy 50-ikävuodesta alkaen noin 1 % vuosivauhtia ja 65-ikävuoden jälkeen noin 1.5 – 2 %
       
         c) Liikunta vaikuttaa suotuisasti elämänlaatuun.
Esittele viisi fyysisen toiminnan aluetta joihin liikunnalla voidaan vaikuttaa (linkki 4).
= Ihminen on tarkoitettu liikkumaan koko elämänkaarensa ajan.
  Kestävyyskuntoa, esim. reipasta kävelyä vähintään 2,5 tuntia viikossa tai rasittavampaa kestävyysliikuntaa 1,5 tuntia viikossa (tai näitä yhdistellen).
  • Lihasvoima- ja/ tai yhdistettyä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua 2-3 kertaa viikossa, ja etenkin kaatumisvaarassa oleville
  • Venyttelyä ja liikkuvuutta vähintään kaksi kertaa viikossa.
        
         Nämä asiat ennakoivat toiminta- ja liikkumiskyvn heikentymistä ja kaatumisen riskin kasvua:
  • tuolilta ylösnousun vaikeutuminen.
  • ulkonaliikkumisen väheneminen.
  • päivittäisistä toimista selviytymisen vaikeutuminen sekä avun tarve.
  • Kaatuminen sekä kaatumisen pelko
  • Erilaiset sairaudet
  • Liikkumattomuus
  • Lääkkeet
  • Väsymys
  • Aistien heikentyminen sekä muistiongelmat
       

       Liikunnalla voidaan vaikuttaa:
  • Painonhallintaan.
  • Lihasvoimaan.
  • Luustoon ja niveliin.
  • Tasapainoon ja asennonhallintaan.
  • Hengitys elämistöön.
  • Sydän ja verenkiertoelämistöön.
  • Kestävyyskuntoon.
  • Uneen ja ruokahaluun.
  • Aivojen toimintaan.
  • Fyysiseen toimintakykyyn.
  • Psyykkiseen hyvinvointiin.
  • Hyvään vanhenemiseen.
        



















         





















         

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti