Kasvun työssäoppiminen

KASVUN tukeminen

KASVUN TUKEMINEN

Päiväkodin henkilöstö on vanhempien tai muiden lähihenkilöiden tukena lapsen kasvatustyössä.

Henkilöstö tuntee päivähoitoa säätelevät lait ja asetukset, sekä oman kunnan päivähoidon palvelurakenteen.

• keskustele työharjoittelupaikassasi kunnan päivähoitojärjestelyistä ja siitä minkälaista palvelua harjoittelupaikkasi tarjoaa
• mitä tarkoittaa subjektiivinen päivähoito-oikeus
• =Subjektiivinen päivähoito-oikeus tarkoittaa sitä että vanhemmilla on oikeus valita alle 3-vuotiaan hoitomuoto joko kotona tai kunnallisessa tai yksityisessä paiväkodissa.

SALASSAPITOVELVOLLISUUS

koskee jokaista päivähoidossa työskentelevää. 

Lapsen kanssa voi työskennellä moniammatillinen ryhmä, mutta vain vanhempien suostumuksella lasta koskevia tietoja voidaan siirtää eri toimijoiden välillä.

Vanhemmilla on aina oikeus olla mukana tietoa siirrettäessä.

Lastensuojelulaissa on mainittu ilmoitusvelvollisuus. Lapsen etu on aina ensisijainen ja lastensuojeluilmoituksen voi tehdä salassapitosäännöksien estämättä. Myöskään lapsen vanhemmat eivät voi estää tai kieltää ilmoituksen tekemistä.

• katso THL:n eli terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta mitä siellä kerrotaan asioista, jotka johtavat lastensuojelutarpeeseen ja ilmoitukseen viranomaisille

          (thl.fi; www.thl.fi/.../lastensuojelun.../lastensuojeluilmoitus...)

• miten ilmoitus tehdään
• =Soittamalla lastensuojelunumeroon tai tekemällä ilmoituksen netissä.
• 
  
• minkälaiset yleiset salassapitovelvollisuuden säännöt ovat harjoittelupaikassasi

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 

Asiakirja, jonka pohjana on varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset.

Lyhenne VASU.

Asiakirjan teksti on pohjana kuntien ja kaupunkien omille varhaiskasvatussuunnitelmille.

Lisäksi jokainen päiväkoti tarkentaa yksikkönsä varhaiskasvatussuunnitelmassa toimintansa periaatteita.

(thl.fi; www.thl.fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/.../vasu-asiakirja)

1. Valtakunnallinen Vasu-asiakirja
2. Kuntien ja kaupunkien Vasu
3. Yksittäisen päiväkodin Vasu

• tutustu harjoittelupaikkasi Vasuun
• voivatko vanhemmat/ lähihuoltajat vaikuttaa varhaiskasvatussuunnitelman sisältöön
• =Kyllä, lapsen oma vasu tehdään kokonaan yhdessä huoltajan kanssa ja vanhempien kuuluukin vaikuttaa vasusisältöön.
• 
  
• jokaiselle lapselle tehdään oma Vasu; mainitse muutama asia mitä lapsesta suunnitelmaan kirjataan
• =Lapsen vasuun kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Siinä mainitaan myös lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet.
• 
  
• miten vanhempien/ lähihuoltajien kanssa sovittua Vasun toteuttamista seurataan ja arvioidaan
• =Arviointi keskusteluissa sekä päivittäisissä keskusteluissa.

       Varhaiskasvatussuunnitelma kokonaisuus on kolmitasoinen, se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmista.

HENKILÖKUNTA

Henkilökunnan myönteinen vuorovaikutus on tärkeä lähtökohta toiminnan suunnittelulle.

Päiväkodin arjen sujuvuus muodostuu suunnitteluajasta ja oman toiminnan arvioinnista.

Palaute työntekijöiden välillä tulisi olla välitöntä ja rakentavaa.

• miten henkilöstön erityistaitoja ja -osaamista hyödynnetään toiminnassa
• minkälaisia vastuualueita henkilökunnalla on ja näkyvätkö ne selkeänä työtehtävien jakamisena
• =
• miten henkilökunta hoitaa yhteistä hyvinvointiaan
• miten ristiriitatilanteita puretaan
• =Ristiriitatilanteita puretaan avoimella vuorovaikutuksella, puhutaan suoraan, mutta asiallisesti, selvitetään keskenään, ei lasten kuullen. Työtä tuetaan siten että annetaan tilaa, keskustella tai tehdä asiat loppuun asti lapsen/vanhemman kanssa.

    
          Työpaikan viestintään kuuluu:
          - lapsilistaan tiedot lapsen päivästä.
          - Suullinen kerronta.

         Paikan pelisäännöt:
       - Työaikojen noudattaminen ja ilmoittaminen jos myöhästyy tai sairastuu.
       - Noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä esimerkiksi työvuoroihin sidotut tehtävät ja pidetään niistä kiinni.


      
         

Käy työturvallisuuskeskuksen sivuilla tutkimassa vuorovaikutuksen ja palautteen merkitystä sekä ohjeita ristiriitojen käsittelyyn   (www.ttk.fi/index.phtml?s=134)
=Olen käynyt katsomassa

PERUSHOITOTILANNE

Päiväkodeissa on laadittu hoidollisia, kasvatuksellisia ja opetuksellisia tavoitteita perushoitotilanteille.

Tavoitteiden tulisi näkyä arjen toiminnoissa.

• miten turvallisuuteen liittyvät asiat toteutuvat päivän ohjelman suunnittelussa
• miten lapsen pysyvät ihmissuhteet (hyvinvoinnista ensisijaisesti vastaava työntekijä) on hoitoympäristössä huomioitu
• mitkä toimenpiteet mahdollistavat perushoitotilanteiden rauhallisuuden ja kiireettömyyden
• miten lasten ohjaaminen itsenäiseen toimintaan toteutuu
• =Ohjaaminen toteutuu kannustamalla, näyttämällä ja kertomalla.
• miten aikuinen kohtaa lapsen aamulla ja päivähoidon päättyessä
• = Kohtaaminen tapahtuu siten että jokainen lapsi ja vanhempi huomioidaan aamuisin, iltapäivällä kerrotaan kuulumiset ja sanotaan heipat.
• Kohtaamisessa pyritään kertomaan lapsen päivästä muutakin kuin ruokailu ja unet, ja aina pitää kertoa jotakin positiivista.

Päivittäinen myönteinen palaute on tärkeää ja onnistumisiin tulee kiinnittää huomiota.

• onko tämä tavoite selkeä arjen hoitotilanteissa harjoittelupaikassasi
• =On todella selkeä.
• onko aikuisilla riittävästi aikaa kuunnella lasta keskittyneesti, vastata kysymyksiin, pyyntöihin ja tunnetiloihin
• =Kyllä on hyvin aikaa.

Vanhempien/ lähihuoltajien ilmaisema uskonnollinen tai muu vakaumus tulee ottaa huomioon lapsen hoidossa ja kasvatuksessa.

• miten harjoittelupaikkasi huomioi kulttuuriset ja elämänkatsomukselliset tarpeet
• =Eri kulttuurit nähdään voimavarana. Oikeus omaan kieleen, uskontoon, kulttuuriin ja elämänkatsomukseen on perusoikeus.

Tutustu Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla olevaan tietoon kiusaamisen ehkäisemisestä

(mll.fi > Kouluille ja kasvattajille > Kiusaamisen ehkäiseminen)

• miten harjoittelupaikkasi ehkäisee kiusaamista
• =-Ehkäisemisessä on tärkeää aikuisen läsnäolo, kuuleminen ja välitön puuttuminen tilanteeseen. Syrjäytymisen riskiä ehkäistään myös sillä että ketään ei jätetä yksin.

        
          Vuorovaikutustaitojen harjoittelu tapahtuu leikkien avulla:
          - Pidetään kiinni yhteisistä sovituista säännöistä joita lapset ovat olleet mukana pohtimassa.

          - Anteeksi pitää pyytää ja myös antaa.

          - Toisille puhutaan kunnoitettavasti ja nätisti.

          -Aikuiset rohkaisee lapsia leikkimään kaikkien kanssa ja vaihtelemaan leikkikavereita.


         Sosiaalisten taitojen ohjaaminen:
         -Se tapahtuu hyväksyvässä ja ohjaavassa hengessä.

         - Kauden alussa syksyyn kuuluu ryhmäytymisleikkejä jonka tavoitteena on saada toimiva ryhmähenki jossa kaikilla olisi turvallinen ja mukava olla.

         -Hiljaisempia ja arempia lapsia rohkaistaan osallistumaan leikkeihin aikuisen ohjauksella.

        - Aikuiset ovat aktiivisesti mukana leikkiryhmissä ja havainnoivat samalla leikkejä.

       - Aikuisen rooli on  tukea lasten keskenäistä vuorovaikutusta ja sosiaalisten suhteiden kehittymistä.

• päiväkodin toimintasuunnitelma kiusaamistilanteissa
• =Aikuisen tulee ottaa vastuu ja puuttua lasten välisiin ristiriitoihin ja komflikteihin välittömästi ja käsitellä niitä lasten kanssa.

          Puuttuminen voi olla myös epäsuoraa jolloin lapsille jää mahdollisuus hoitaa itse tilanne aikuisen valvonnassa. Lapsella pitää olla fyysisesti ja henkisesti turvallinen olo ja tuntea itsensä tärkeäksi.

RUOKAILU

Ruokailusta tulee luoda myönteinen yhdessäolon tilanne, johon ei liity pakkoja tai rangaistuksia.

Hyviin tapoihin ohjaaminen ja toisten huomioiminen kuuluu ruokakulttuuriin.

• miten etnisiä tai erityisruokavalioita huomioidaan harjoittelupaikassasi
• minkälainen todistus edellytetään erityisruokavalion toteuttamiseksi

Mieti ruokailuhetken muita järjestelyjä

• ruokatilan valmistelu
• =Otetaan pöydiltä ylimääräiset tavarat pois ja huoneeseen tuodaan ruokakärry.

• ruokahygienia
• =Ennen ruokailua pestään kädet.
• ruuan jakaminen
• =Lapset hakevat itse ruoan. Osalla lapsista on niin että saavat hakea lisää ruokaa vasta kun vesi/maito lasi on juotu kokonaan
• ruokahetken säännöt
• =Pyritään siihen että otetaan sen verran ruokaa mitä jaksaa syödä.
• ruokailun lopetus ja muihin toimintoihin siirtyminen
• =Lapsi vie ruokailuvälineensä pois itse ja sen jälkeen käy vessassa ja ottaa xylitol pastillin ja mahdollisesti vähentää vaatetusta koska ruuan jälkeen on lepohetki.

ULKOILU

Päivähoidossa ulkoilu on osa perushoidon ohjelmaa.

Liikkumalla lapsen tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta vahvistuu. 

• minkälainen ulkovalvonnan suunnitelma on harjoittelupaikassasi
• miten lasta opastetaan luonnon vaalimiseen ja siitä nauttimiseen
• miten motorisia taitoja autetaan kehittymään ulkoilutilanteissa

LEPO

Riittävä lepo ja mahdollisuus rauhoittumiseen auttavat lasta jaksamaan päivähoidossa.

• miten lepohetkessä lapselle osoitetaan läheisyyttä ja hellyyttä
• =Lapselle osoitetaan hellyyttä ja läheisyyttä silittämällä lasta ja lukemalla satua.
• 
  
• onko unilelujen käyttö sallittu ja millä muilla tavoilla rauhoittumishetkeä edistetään 
• =Unilelun käyttö on sallittua ja rauhoittumishetkeä edistetään myös silittämällä lapsia, kuuntelemalla rauhallista musiikkia tai lukemalla satua.
• luetaanko kirjallisuutta ja onko se sisällöltään tunne-elämää rikastuttavaa
• =Luetaan ja kyllä kirjana voi olla esimerkiksi Risto Räppääjä.
• käytetäänkö musiikkia levon aikana
• =Välillä käytetään rauhallista musiikkia
• 
  
• kuinka pitkä on valvovien lasten lepohetki
• =Maksimissaan yksi tunti.
• 
  
• miten eri ikäryhmät on jaettu lepotiloihin
• =3-5 vuotiaat nukkuvat samassa huoneessa samaan aikaan ja 1-2 vuotiaat ovat eri huoneessa nukkumassa.

PUKEUTUMINEN

Pukeutumisessa harjoitellaan itsenäistä selviytymistä.

Aikuisella on mahdollisuus pukeutumistilanteissa antaa lapselle huomiota, syliä ja hellyyttä.

• onko lapsella riittävästi aikaa selviytyä tuettuna ja kannustettuna pukeutumistilanteesta
• =Kyllä on tarpeeksi aikaa.
• miten säänmukaiseen pukeutumiseen ohjataan
• =Näyttämällä ja kertomalla.
• miten lapsen kykyä huolehtia itsenäisesti vaatteistaan on helpotettu (korit, naulakot yms.)
• =Lapsilla on käytössään oma naulakko ja pikku kaappi joissa on lapsen oma nimi.
• miten motorisia taitoja voidaan harjoitella pukeutumisen yhteydessä
• =Siten että lapsi saa itse yrittää ja mielikuvitusta käyttäen.
• minkälainen ohjeistus on annettu vanhemmille lapsen vaatetuksesta hoitopäivän ajaksi (varavaatteet, lepohetken vaatetus, vuodenaikoja noudattava vaatetus) 
• =Ei ole annettu mitään tiettyä ohjeistusta, mutta varavaatteet pyydetään ja että vanhemmat nimeäisi vaatteet.

TAIDE JA LUOVUUS

Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen on tärkeää. 

Kauneuden aistimukset syntyvät katselemisen, kuuntelemisen ja tuntemisen kautta.

• minkälaisia esteettisen kokemisen mahdollisuuksia lapsilla harjoittelupaikassasi on
• =Kuvataiteellista toimintaa, muovailua ja mietitään yhdessä lasten kanssa miten paikastu tulisi viihtyisämpi.
• miten lapset itse saavat toteuttaa luovan ilmaisun taitojaan
• =Maalaamalla, piirtämällä liiduilla, käyttämällä askartelutarvikkeita, lapset saavat itse huoltaa välineensä esimerkiksi teroittaa kynä. Lasten tekemät työt laitetaan myös esille.

LÄÄKEHOITO JA HYGIENIA

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on laatinut valtakunnallisen oppaan lääkehoidon toteuttamisesta julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä.

Hygieniasta huolehtiminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta.

• kuka harjoittelupaikassasi vastaa lääkehuollon toteuttamisesta
• =EA vastaava ja päällikkö. Lääkkeitä päiväkodissa ei saa antaa.
• oletko tutustunut ensiapu- ja pelastussuunnitelmaan

Päivähoidon allergiaohjeiden tulisi perustua kansalliseen allergiaohjelmaan (www.allergia.com)

• tutustu ohjeisiin ja mieti harjoittelupaikkasi allergiajärjestelyjä
• =Tilataan tarvittaessa erillinen ruoka.

STM on julkaissut oppaan infektioriskien vähentämisestä päivähoidossa

(www.stm.fi > julkari.fi, ladattavissa myös thl.fi -sivustolta)

• mieti miten infektioriskiä torjutaan harjoittelupaikassasi

                 - pestäänkö lasten hampaita, miten se toteutetaan
                   =Ei pestä mutta syödään xylitol pastilli.

                 - rajoitetaanko tutin käyttöä päivähoidossa
                   = Ei rajoiteta mutta totutellaan pois.

                 - pestäänkö leluja usein
                   = Kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.

                 - miten lapsia opetetaan toimimaan yskiessä ja aivastaessa
                  = Käsketään aivastamaan hihaan ja yskiessä käsi sun eteen.

                 - millainen käsihygienian toimintajärjestys on wc-käynnillä
                  = Pitää pestä saippualla kädet.

                 - ovatko käsipyyhkeet kertakäyttöisiä, vaihdetaanko kankaisia usein
                   = Vain aikuisilla on kangaspyyhkeet,

                 - käytetäänkö käsihuuhdetta tai suojakäsineitä ja missä tilanteissa
                   = Pyllyn pyyhkimisessä ja vaipan vaihdossa.

                 - vaihdetaanko vaipat tietyssä paikassa, joka puhdistetaan jokaisen käyttökerran jälkeen
                   =Vessassa ja ei joka kerran jälkeen.

                 - jääkö henkilökunta herkästi pois töistä infektion ensioireiden ilmaannuttua
                   =Ei mutta tarpeen vaatiessa.

                 - ohjeistetaanko henkilökuntaa ja lapsia kynsienhuollossa
                   =Ei

                 - miten tiloja puhdistetaan päivittäin
                   = Imuroimalla ja desinfioimalla.

                 - miten lepotilat huolletaan ja puhdistetaan
                  =Liinavaatteet vaihdetaan tarvittaessa.

                 - miten ruokapalvelualan omavalvontaohjeet toteutuvat-

                 - kuinka monta aikuista jakaa ruokaa
                  =Lapset ottavat itse ruuan.

                 - miten ruokaylijäämä varastoidaan (muualta kuljetettua ruokaa ei saa varastoida)
                  = Ei varastoida vaan heitetään biojätteeseen.
                                                                                                                                                                                                                          

Varhaiskasvatuksen työntekijöille on myös Lapsi ja vanhempien alkoholin käyttö -opas, joka rohkaisee puuttumaan asioihin keskustelujen ja yhteistyön merkeissä 

(www.lasinenlapsuus.fi)

• keskustele harjoittelupaikassasi niistä käytännöistä, millä lapsen kasvua ja hoitoa turvataan alkoholille altistuneessa ympäristössä

TUETTU VARHAISKASVATUS

Erityislapsi tarvitsee erityistä hoitoa ja kasvatusta. 

Päivähoidon kuntouttavat menetelmät ovat yleisesti ajatellen kehitystä tukevia, hyödyllisiä toimintamalleja kaikille lapsille.

Jos lapsi kuitenkin tarvitsee runsaasti erityistukea kehitykselleen, voidaan lapselle järjestää paikka erityispäiväkodista.

Integroiduissa päiväkotiryhmissä lapset oppivat suvaitsevaisuutta ja arjessa pärjäämistä.

• selvitä itsellesi käsitteet integraatio ja inkluusio
• =Integraatiolla tarkoitetaan että erityistuen tarvitsevat lapset ovat samassa ryhmässä.

     
           Inkluusiolla tarkoitetaan että lapsen tarpeiden mukaan tarvittavat palvelut olisi lähellä omaa kotia.

• onko harjoittelupaikassasi erityislapsia
• =Paikassani ei ole erityistukea tarvitsevia lapsia joten ei ole.

HARJOITTELUPAIKKASI

Pohdi työharjoittelupaikkasi ominaispiirteitä ja kasvatuksen erityisosaamista. 

Perustuuko toiminta jollekin metodille tai pedagogialle. 

Miten olet vahvistunut ammattiosaajana harjoittelusi aikana.