Lapsen fyysinen kasvu

Kirjan nimi: Lapsen aika (keltainen kirja) Tekijät:Marjo Aaltonen, Tuija Ojanen, Tuula Siven, Riitta Vihunen ja Marika Vilen. (WSOY) Sivut 122-126

-Fyysisen kasvun aikana lihaksisto ja luusto lisääntyvät määrällisesti. Vartalon suhteet muuttuvat ikäkausista toiseen.
-Fyysinen kasvu ja kehitys on tapahtuma joka jatkuu ihmisen koko elämän ajan.

Fyysisestä kasvun ja kehityksen ikäkaudet:
- Sikiökausi= kestää lapsen syntymään asti.
- Neontaalikausi= ensimmäinen elinkuukausi.
- Imeväisikä= ensimmäinen elinvuosi.
- Leikki-ikä= on 2-6 ikävuoden välillä
-Kouluikä= se alkaa 7 ikävuodesta ja päättyy murrosikään.
- Murrosikä= Se on 12-18 ikävuoteen asti.

-Perintötekijät ja elinympäristö säätelee lapsen fyysistä kasvua.
-Kasvua säätelevät perintötekijät ovat sidoksissa eri geenien yhteisvaikutukseen.
-Geenit asettavat rajan lapsen fyysiselle kasvulle ja kehitykselle.

Eri kudosten kasvu
-Lapsen kasvua ajatellen on tärkeää ottaa huomioon vanhempien kasvu ja kehitysaikataulu.
-Raskauden aikana olo kohdussa vaikuttaa sikiön kasvuun enemmän kuin perintötekijät.
- Lapsen kasvu hidastuu jos hän on kärsinyt sikiökaudella ravinnon puutteesta.

- Pysyvää kasvunhidastusta aiheuttaa vain pitkäaikaiset ravitsemushäiriöt ja sairaudet.
- Elinympäristön virikkeillä on merkitys lapsen kehitykselle ja kasvulle.Kasvu voi hidastua jos on liian vähän virikkeitä.

- Kasvun seuranta perustuu mittauksiin.
- Tietoja kasvun rajoista eri ikäkausina tarvitaan kasvun arvioimiseen.
- Fyysisen kasvun mitat ovat paino ja pituus. 2 ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu nopea ja vähitellen tasaantuva kasvu.

- Kallo ja aivot kasvavat ovat nopeiten kasvavia elimiä.
- Sukupuolielimet kasvavat varhaislapsuudessa hitaasti, mutta murrosiässä tapahtuukin nopea kasvun kiihtyminen kohti aikuisuutta.

- Imukudosta on nielussa, kitarisoissa, suoliliepeessä ja kateenkorvassa. Niillä on oma kasvutapansa. Ne lisääntyvät murrosikään asti jotka lopulta vähenee puoleen.
- Ihonalaista rasvakudosta tytöillä ja pojilla lisääntyy 9 kuukauden ikään asti. Sen jälkeen määrä vähenee.

Ruumiinosien keskinäisten suhteiden muuttuminen
-Keskinäiset suhteet lapsen ruumiinosissa muuttuvat kasvun aikana. Mittasuhteiden muttumista seurataan lapsen istumapituuden avulla.

-Vastasyntyneellä jalkojen pituus on kolmasosa koko pituudesta. Aikuisella puolestaan niiden osuus on puolet.

- Vastasyntyneen pää on neljäsosa ruumiin pituudesta ja sen ympärysmitta on noin 35cm, kun taas aikuisella vain kahdeksasosa.

-Vastasyntyneen kallon saumat ovat avoimet sekä hänen kallossaan on 2 aukiletta jotka ovat vinoneliön muotoinen etuaukile joka sulkeutuu toisen elinvuoden puolivälissä ja kolmiomainen taka aukile joka sulkeutuu ensimmäisen elinkuukauden aikana.
-Aukileet ovat tärkeitä aivojen nopealle kasvulle varhaislapsuudessa.

-Solujen jakautumista ja erikoistumista elimistön eri tehtäviä varten sikiön kasvu on nopeaa aluksi.
-Lapsuudessa tapahtuvaa kasvua säätelee kilpirauhasen erittämä tyroksiini sekä aivolisäkkeen erittämä kasvuhormoni.

-Vastasyntynyt on noin 50cm ja painaa noin 3500g.
-Syntymäpaino kaksinkertaistuu 4-5 kuukauden ikään mennessä.
-Ensimmäisen elinvuoden aikana kasvu on nopeimmillaan. Pituutta tulee lisää noin 24cm, jonka jälkeen pituutta kertyy noin 6cm vuosivauhtia.


- Murrosiässä sukupuolielimille tapahtuu nopea kasvupyrähdys. Kasvupyrähdyksen jälkeen kasvu hidastuu ja nuori saavuttaa 18 ikään mennessä lopullisen pituutensa.

- Painon kehityksen yksilölliset vaihtelut mahdollisesti ovat suuria.
- Pääasia kuitenkin että lapsi voi hyvin, on tyytyväinen ja että hänen kasvunsa etenee tasaisesti omalla kanavallaan kasvukäyrästöllä.

- Luustoikä kertoo kuinka pitkälle ruumiinosan luut ovat kehittyneet muodoltaan ja suhteessa muihin luihin.
- Luuston kypsyminen käy jokaisella samalla tavoin.
- Kypsymistä voidaan röntgenkuvasta näkyvien luutumistumakeiden avulla arvioida.
- Tytöillä Kypsyy luusto nopeammin kuin pojilla.

- Vastasyntyneen selkäranka on kumara tai suora riippuen lapsen asennosta.
- Selkärangan normaalit mutkat kehittyy vähitellen kun lapsi alkaa hallita hartioiden, niskan ja selän lihaksia.

- Ensimmäisten elinvuosien aikana lapsella näyttää olevan notkoselkä koska lapsen vatsaonteloelimet ovat suuret ja vatsalihakset heikot. Notkoselkäisyys häviää kouluikään mennessä kasvun myötä.

-Leikki-iässä lapsi on pihtipolvinen, mutta kouluiässä jalat ovat jo suorat.
-2 vuotiaaksi asti lapsella on lattajalat. Sitten kun lapsi on leikki-iässä hänen jalkojen holvikaaret ovat kehittyneet.



Hampaiden kehittyminen
-Ensimmäiset maitohampaiden aiheet tulevat sikiölle toisen raskauskuukauden aikana.
-Myös pysyvien maitohampaiden aiheet kehittyvät raskauden aikana ja niiden mineralisaatio jatkuu lapsen syntymästä hänen 2 vuosikymmenelle saakka.

-Hampaiden mineralisoituminen tapahtuu 5 sikiökuukauden aikana ja lapsen 1 elinvuoden aikana.
-Hampaiden kasvu ja juurten kasvu kestää 3 ikävuoteen saakka.
-Äidin ruokavaliolla on merkitystä lapsen maitohampaiden kehitykselle joten äidin pitää saada riittävästi kalsiumia sikiökauden aikana.



-Lapsen synnyttyä ravinnolla on ratkaiseva vaikutus pysyvien hampaiden laadun kehitykseen.
-Lapsen olisi tärkeä saada riittävästi proteiinia, vitamiineja ja kivennäis ja hivennäis-aineita.
Hampaiden puhkeamis järjestys ja ikä vaihtelee ihmisillä.
-Tytöillä pysyvät hampaat puhkeavat aiemmin kuin pojilla.