-Vanhemmilla on kasvatusvastuu lapsestaan, siksi on hyvä pohtia mitä meinataan kasvulla, kasvatuksella, kehityksellä, kasvatustyylillä.
Kasvatus:- Kasvatuksella tarkoitetaan välillisiä ja välittömiä tekijöitä ja toimia joiden tarkotuksena on pyrkiä vaikuttamaan ja jotka vaikuttavat kasvatettavaan.
-Kasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen valmiuksia selviytyiä itsenäisesti elämässä ja hallita todellisuutta.
-Kasvatukseen liittyy päämäärätietoista ja tavoitteellista toimintaa.
-Kasvatuksen päämäärät määrittyvät yhteiskunnassa vallitsevien normien, arvojen, ihmiskäsityksen pohjalta ja ,moraalikäsityksen pohjalta,
-Tietoinen kasvatus tarkoittaa sitä että kasvattaja on tietoinen mitä tekee ja hänellä on selvä kasvatustavoite.
-Kasvatus on sosialisaatioprosessi jossa lapsi kasvaa yhteisön esim: perheen, hoitoryhmän, koulun jäseneksi, mutta samalla oikeuksineen vastuineen ja velvollisuuksineen.
-Kasvatus on vuorovaikutuksellista toimintaa jossa kasvattaja ja lapsi vaikuttavat toisiinsa.
-Se miten aikuinen kasvattajan kohtaa lapsen niin hän hyödyntää lapsuudessaan koettuja kasvatusmenetelmiä omalle lapselleen.
-Toimintaan kuuluu opettaminen, hoito, kasvattaminen, lasten hallinta ja valvonta ja yhteistyö lapsen kanssa.
-Aikuisen tehtävänä on tukea lasta tavoitteiden suuntaisesti eli kasvua itsenäiseksi ihmiseksi.
-Varhaiskasvatus tarkoittaa alle kouluikäisten kasvatusta.
-Varhaiskasvatuksen tarkoitus on antaa tilaa lapselle kehittyä ja pyrkiä edistämään lapsen itsenäisyyttä ja aloitteellisuutta.
-Päivähoitokasvatukseen kuuluu tietoinen lapsen ohjaaminen ja opettaminen.
-Päivähoitokasvatus on yhdessäelämistä ja yhdessä kokemista.
Kasvattaja:
-Kasvattaja tarkoittaa pienestä lapsesta huolehtivaa henkilö.
-Lapsen vanhemmilla on kasvatusvastuu lapsistaan.
-Oikeus jotta pääsee lapsen kasvattajaksi mielletään aseman perusteella ja ammateihin liittyväksi esim: päiväkodissa työskentelevä tai opettaja.
-Aiemmin isovanhemmilla oli suuri kasvattajan rooli.
-Myös luontoa, harrastuksia, kaverisuhteita voidaan pitää kasvattajana.
-Kasvatukseen vaikuttaa tietty ympäristö ja olot joissa lapsen kehitystä ja kasvua tapahtuu esimerkiksi: Asuinympäristö, olosuhteet, yhteiskunnan taloudellinen tilanne, perheen vuorovaikutustilanne ja fyysinen ja psyykkinen tila.
-Kasvatukseen vaikuttaa myös lehdistö, radio, televisio, mainonta, elokuvat joista voi oppia jotakin uutta.
-Kasvatuksen toteuttaja voi olla formaalinen eli virallinen joka tarkoittaa yhteiskunnan järjestelmää, joka toteuttaa kasvatus ja opetustehtävää.
-Kasvatuksen toteuttaja voi olla myös informaalinen eli epävirallinen joka tarkoittaa koulujärjestelmän ulkopuolella tapahtuvaa kasvatusta ja siihen ei liity virallisesti määriteltyjä kirjattuja opetussuunnitelmia tai tavoitteita. Toteuttajina voi olla eri sosiaaliset järjestelmät ja ryhmät kuten harrasteryhmät.
-Julkinen kasvatus tarkoittaa julkisten instituutioiden antamista kasvatuksessa.
-Yksityinen kasvatus tarkoittaa perheen antamaa kasvatusta.
-Kasvatukseen kuuluu kasvatussuhde joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä ja se syntyy vähitellen.
-Hyvään kasvatussuhteeseen kuuluu luottaminen molemminpuolin ja kunnioittaminen.
-Kasvattajan asema on ansaittava ja hankittava kasvatettavan kanssa erikseen.
Kasvatustietoisuus:
-kasvatustietoisuutta pidetään ammattikasvattajan tunnusmerkkinä.
-Kasvattajana toimiminen perustuu kasvatustekoihin jotka ovat tietoisia.
-Tiedostomaton kasvatusteko perustuu kasvattajan arkitietoon.
-Jokaisella on oma näkemys kasvatuksesta joka perustuu siihen miten he ovat itse kokeneet oman lapsuutensa.
-Omien vanhempien ja muiden kasvattajien esim ystäväperheiden antama malli on sellainen minkä kasvattaja on aikoinaan sisäistänyt.
-Jokainen kasvattaja toistaa omassa kasvatustoiminnoissaan lapsuudessa sisäistettyjä tapoja.
-Opiskelijalle omien kasvatuskäytäntöjen analysointi ja arviointa voi olla tuskallista mutta se on välttämätön ja antoisa prosessi.
-Kasvatustietoisuus tulee ilmi kasvattajan toiminnoissa ja puheessa sekä kasvatusteoissa.
-Kasvatustietoisuudessa tärkeää on kasvattajan toiminnan erittely, arviointi, perustelu.
-Jatkuvasti kehittyvä ja etenevä prosessi tarkoittaa prosessia jossa kasvattaja pyrkii jatkuvasti kasvamaan.
Kasvatustietoisuuteen sisältyvät asiat:-Käsitykset kasvatuksen tavoitteista ja arvopäämääristä. Kasvatuksen päämäärätietoisuus on yhteydessä kasvattajan elämänfilosofian, arvostusten ja maailmankatsomuksen kanssa.
-Käsitykset kasvatuksellisen vuorovaikutuksen merkityksestä esim ohjaustapa, vuorovaikutuksen tunneosuus ja ympäristön kasvuvirikkeet ja kasvuvirikkeet inhimilliselle kasvulle.
-Käsitykset kasvu ja kehitystapahtuman yleisistä lainalaisuuksista sekä ihmisen olemuksesta, käsitykset inhimillisyyttä kuvaamista piirteistä ja käsitys lapsen perusluonteesta.
Lapsikeskeisyys:-Lapsikeskeinen kasvatusajattelu pohjaa lapsen yksilöllisyyden kunnioittamiseen ja yksilöiden välisen tasa-arvo ihanteeseen.
-Jean Jacques Rousseauta pidetään ensimmäisenä lapsen kasvunäkemyksiä esittäneenä kasvatusfilosofina.
-Daniel Stern on 1980-luvulta lähtien tullut tunnetuksi lapsikeskeisestä teoriastaan.Hänen tapansa on ymmärtää laaja-alaisesti lapsen kehitystä.
-Lapsikeskeinen pedagogiikka valtasi kasvatuskirjallisuudessa 1900-luvun ensi vuosikymmeninä.
-Nykyistä päiväkotitoimintoa kutsuttiin lastentarhan toiminnoksi.
-Kiinnostus lapsikeskeisiin työtapoihin on yleistynyt suomessa 1980-luvulla.
-Jokainen lapsi on erilainen yksilö ja hän koetaan aina arvokkaaksi sekä hyväksytään sellaisenaan kuin on.
-Kasvattaja kunnioittaa lasta ja ottaa hänen tarpeensa ja kiinnostuksen kohteensa huomioon ja kunnoittaa lapsen omia valintoja.
-Lapset koetaan ihmetteleväksi, oman toimintansa kehittelijäksi , subjektiksi ja aktiiviseksi.
- Lapsikeskeisyyttä painottava aikuinen haluaa olla lapsen monipuolisen toiminnan turvaaja ja kehityksen tukija.
-Aikuinen ei saa olettaa että lapsi osaisi tehdä kaikessa oikeita päätöksiä tai tietäisi kaiken.
-Kasvattaja huomioi lasta ryhmässä ja yksilönä ja pitää lasta tasa-arvoisena vuorovaikutuksessa.
-Kasvattaja mahdollistaa myös vuorovaikutuksen myös toisten lasten kanssa.
-Lapsikeskeisyyttä pidetään käytännössä vaikeana koska näkökulma on ollut enimmäkseen aikuiskeskeinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti