Muistisairaus

1. Valitse yksi yleisimmin etenevä muistisairaus.= Alzheimerin tauti.

2. Mitkä ovat valitsemasi muistisairauden oireet?=

Taudin ensimmäisiä oireita ovat: lähimuistin häiriöt johon liittyy uuden oppimisen vaikeus ja mieleenpainamisen vaikeus.

Vaikeus muistaa nimiä, sovittuja asioita, tapahtumien ja sekoittaminen ja unohtelu.

Myöhemmät oireet ovat: hahmottamisen vaikeudet, kielellisiä vaikeuksia ilmenee, käytännön tekemisen vaikeudet esimerkiksi paidan pukeminen, paikan ja ajan tajun heikkeneminen, puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, hankaluus käyttää tavaroita esimerkiksi ruokavälineitä.

3. Mitä ensitieto tarkoittaa?= Se tarkoittaa tukea, neuvontaa, apua ja ohjausta. Näitä tulee saada oikeaan aikaan, ymmärrettävässä muodossa ja riittävästi.

Ensitietoon kuuluu: tietoa sairaudesta ja sen etenemisestä ja oireista, tietoa perinnöllisyydestä ja ennaltaehkäisystä, tietoa hoidosta ja palvelusta sekä kuntoutuksesta, neuvoja sairauden kanssa elämiseen,

tukea kriisin keskellä.

Tarkoituksena on tukea asukkaan ja hänen läheistensä elämänhallintaa, voimavaroja ja toimintaedellytyksiä muuttuneessa elämäntilanteessa ja auttaminen tulevaan varautumisessa.

4. Kuka antaa ensitiedon?= Ensitietoa antaa diagnoosin tehnyt taho, ja sitä tarjoavat myös muistiyhdistykset.

5. Mitä muistisairaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää?= Kuntoutussuunnitelma on yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa laadittu henkilökohtainen suunnitelma ja siihen on kirjattu palvelut ja toiminta, joiden avulla voidaan tukea ja pitää yllä toimintakyvyn säilymistä mahdollisimman pitkään ja kuntoutumista. Kuntoutussuunnitelmaa tulee päivittää säännöllisesti.

Kuntoutus voi sisältää ravitsemus, toiminta, fysio tai puheterapian.

Myös musiikki-, taide- tai toimintaterapiat voivat edistää muistisairaan elämänlaatua.

Jokaiselle muistisairaalle laaditaan yhdessä hänen ja läheisensä kanssa hoito ja kuntoutussuunnitelma.

Suunnitelman täytyy olla realistinen, tavoitteellinen, ennakoiva.

Suunnitelmassa otetaan huomioon asukkaan yksilölliset tarpeet joita ovat:

• sairauden kanssa elämään sopeutuminen
• sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen
• elämän jatkuminen entisellään niin pitkään kuin mahdollista
• toimintakyvyn tukeminen ja säilyminen
• kotona asumisen turvaaminen
• vahvojen kykyjen tunnistaminen ja ylläpitäminen
• korvaavien taitojen löytäminen menetettyjen tilalle
• mielekäs elämä

6. Mitä tarkoittaa muistisairaan lääkkeetön hoito?=  Lääkkeettömässä hoidossa pyritään tunnistamaan oireita laukaisevat tekijät jolloin niitä voidaan vähentää.

Tärkeä tekijä on myös se, että muistisairas ja läheinen tuntevat toisensa hyvin, koska silloin muistisairaan käyttäytymistä on helpompi tulkita myös silloin, kun hän ei pysty enää kommunikointiin.

Tärkeää lääkkeettömässä hoidossa on tasapainoinen ja riittävä ravitsemus ja nesteytys, levon ja liikunnan hyvä mahdollisuus, hyvä hygienia ja mukavat vaatteet ja ympäristö.

Lääkkeettömässä hoidossa pyritään tukemaan muistisairasta pitämään yllä voimavarojaan ja taitojaan.

7. Mitä tarkoittaa muistisairaan lääkehoito?=

Lääkehoidon tarkoitus on lievittää oireita ja hidastaa taudin kulkua.

Lääkitys tulisi aloittaa mahdollisimman varhain, jotta siitä saataisiin suurin hyötyä. Hyvissä ajoin aloitettu lääkitys siirtää toimintakyvyn laskua ja ympärivuorokautiseen hoitoa 8-12 kuukaudella ja voi myös hidastaa taudin etenemistä.

8. Mistä muistisairas henkilö ja hänen läheisensä saavat tietoa muistisairaan palveluista?= He saavat tietoa esimerkiksi Muistiliiton muistineuvo tukipuhelin ohjauksesta.

9. Mitkä ovat muistisairaan henkilö yleisimmät tukimuodot?

= Yleisemmät tukimuodot ovat:

• Eläkettä saavan hoitotuki (Kela)
• Lääke ja matkakorvaukset (Kela)
• Kotona asumista tukevat palvelut ( esim oman kunnan sosiaalitoimi)
• Kuljetuspalvelu (oman kunnan sosiaali- tai vammaispalvelutoimisto)
• Omaishoidon tuki ( oman kunnan sosiaaliturva)
• 
  

10.Mitä tarkoittaa muistisairaan henkilön ympärivuorokautinen kuntoutus? =

Muistisairaan ympärivuorokautinen kuntoutus tarkoittaa sitä että asukas ei voi asua enää kotonaan joko sen takia että toimintakyky on laskenut merkittävästi, kotona asuminen ei ole enää mielekästä tai turvallista tai jos hoitava läheinen uupuu.

Ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa asukas on hoitajien tarkkailussa koko ajan.

Pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa järjestetään palveluasumisena ja laitoshoitona.

Tavoitteena siinä on että vanhus voi jatkaa omanlaista elämäänsä myös ympärivuorokautisen hoidon asukkaana.