- Motorinen kehitys tarkoittaa liikkeiden kehitystä.
- Kehitys jatkuu fyysisen kasvun lailla hedelmöityksestä aikuisuuteen.
- Motoristen taitojen hallitsemiseen vaikuttaa: perimä, yksilön persoonallisuus, ympäristön virikkeet ja oma motivaatio.
- Motorinen kehitys määräytyy lihasten, keskushermoston ja luuston kehityksestä.
- Lapsella on oikeus kehittyä omaa tahtia, sillä motorinen kehitys vaatii aina liikkeisiin tarvittavien osa alueiden kypsymistä.
- Lasta ei saa laittaa seisomaan jos hän ei fyysisellä voimallaan ja motorisella hallinnallaan kykene siihen.
- Lapsi oppii ensin pääkannattajalihasten hallinnan, toiseksi hän oppii vartalon ja käsien hallinnan ja kolmanneksi jalkojen lihasten hallinnan. Olkavarsien liikkeet lapsi hallitsee ennen kyynärvarsien liikkeitä.
Vaihe 1. Motorisen kehityksen vaiheet (0v lapset)
Sensamotoriikka ja refleksit:
- Kehitysheijasteet ja refleksit ovat automatisoituneita, synnynnäisiä liikkeitä. Niiden toiminnasta vastaa selkäydin ja aivorunko.
- Suurin osa kehitysheijasteista katoaa ensimmäisen ikävuoden (noin 1v) aikana.
- Sensamotorinen kehitys tarkoittaa että lapsi oppii aistiensa avulla reagoimaan ympäristönsä ärsykkeisiin.
Vastasyntyneen aistit
- Näkö.
- Kuulo.
- Maku.
- Tunto.
- Haju.
Moron heijaste
- Se on tärkein vastasyntyneen kehitysheijasteista.
- Se saadaan aikaan siten että lasta kohotetaan alustalta vaemmalla kädellä ja tukemalla oikealla kädellä päätä.
- Jos pään annetaan pudota vähänmatkaa niin silloin lapsi ojentaa ylä ja ala raajansa symmetrisesti eli niin sanotusti morottaa.. Jos lapsi ei tee niin, silloin se viittaa aivovaurioon.
- Heijaste häviää 3kk ikään mennessä.
- Imemis ja etsimisheijasteet ovat tärkeitä kehitysheijasteita ja ne saadaan kutittamalla lapsen poskea sekä antamalla äidin rinta hänen suuhunsa. Heijaste pysyy ensimmäisen elinkuukauden ajan.
Asymmetrinen tooninen niskaheijaste- Se saadaan kääntämällä lapsen päätä sivulle, sillä silloin vastakkaisen puolen raajat vetäytyvät koukkuun ja saman puolen raajat ojentuvat.
Jos vastasyntynyt on terve, niin silloin heijaste säilyy parin kuukauden ajan.
- Jalkojen ja käsien tarttumisheijasteet todetaan asettamalla etusormi lapsen jalkapohjaan tai kämmeneen, silloin lapsi tarttuu sormeen varpaillaan tai sormillaan.
Heijaste tulee ilme kolmen ensimmäisen elinkuukauden aikana.
Kävelyheijaste
- Näkyy vastasyntyneellä vain parin ensimmäisen viikon ajan.
- Kun vauvaa kannatellaan kainalosta pystyasennossa ja hänen varpaansa koskettaa alustaa, niin silloin hän alkaa kävellä.
Silloin kävely ei ole refleksinomaista toimintaa jolloin se ei vielä merkitse valmiuksista opetella kävelemistä.
Suojeluheijasteet
- ovat kehittyneempiä refleksejä, joita lapsella ei ole vielä syntyessään.
- Ensin kehittyy eteenpäin suuntautuvat suojeluheijasteet noin puolen vuoden iässä
Silloin lapsen ollessa makuullaan vatsallaan, niin hän ottaa alustasta käsillä vastaan.
- Kun lapsi oppii istumaan ( noin 9kk ikäisenä) niin silloin sivulle suuntautuvat suojelusheijasteet kehittyvät. Silloin hän osaa ottaa käsillä vastaan sivulle siten ettei kaadu kyljelleen istuma asennosta.
- Taakse suuntautuva suojeluheijaste kehittyy viimeisenä noin yhden vuoden ikäisenä. Silloin lapsi kykenee ja osaa ottaa käsillään vastaan myös kaatuessaan istualtaan taaksepäin.
Kehitysheijasteet alkavat hiipua lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. (1v)
Kirjan nimi: Lapsen aika pinkki kirja sivut (125-128)
Vaihe 2. Opitut ja tahdonalaiset liikkeet
- Kun kehitysheijasteet katoaa , niin silloin lapsi kehittää isojen aivojen alaisia mutkikkaampia tahdonalaisia ja opittuja liikkeitä.
- Kehitysheijasteiden väistyminen edellyttää motoristen taitojen oppimisen.
- Kulttuurien välillä on eroja motoristen taitojen oppimisessa.
- Jos lasta pidetään liikaa suljettuna, niin silloin hänen mahdollisuus harjoitella motorisia taitoja on heikko ja samalla lapsen hienomotorinen sekä karkeamotorinen kehitys on hitaampaa.
- Kuukauden (1kk) ikäinen lapsi pystyy kääntämään päänsä sivulle päinmakuuasennossa.
- 1-1,5 (1-1,5kk) kuukauden ikäisen lapsen niskalihakset ovat sen verran vahvoja, että hän kykenee kannattelemaan pystyasennossa päätään ollessaan vatsallaan
- 2-3 (2-3kk) kuukauden ikäinen lapsi kykenee kohottamaan ylävartalonsa käsiensä varaan.
- 3 (3kk) kuukauden iässä lapsi yrittää tarttua esineisiin huitaisemalla niitä kädellään.
- 4 (4kk) kuukauden iässä käden ja silmän yhteistyö toimii joka edellyttää että lapsi kykenee tarttumaan esineisiin kaksin käsin ja viel yleensä kaiken suuhun tutkittavaksi.
- 4 (4kk) kuukauden iässä lapsi osaa jo kääntyä vatsalta selälleen.
- Puolivuotias lapsi kykenee pysymään lyhyitä aikoja istuma-asennossa, mutta tarvitsee siinä kuitenkin tuen selkänsä taakse koska suojeluheijastetta taakse ei ole kerennyt vielä kehittyä.
Vasta 7-8kk ikäinen lapsi kykenee istumaan ilman tukea.
- 8 (8kk) kuukauden ikäinen lapsi kurottelee esineitä ruumiinliikkeillään säätelemällä ja siirtämällä painopistettään puolelta toiselle. Painopiste mahdollistaa ryömimisen sekä myöhemmin konttaamisen.
- 9 (9kk) kuukauden ikäinen yrittää itse nousta seisoma-asentoon ja hän kykenee seisomaan tukea vasten.
Tässä iässä lapselle kehittyy myös pinsettiote joka edellyttää sen että lapsi pystyy poimimaan pieniä esineitä myös peukalon ja etusormen väliin.
- Ensimmäisen ikävuotensa loppuun mennessä lapsi alkaa seisomaan ilman tukea, kävelemään samalla kun joku tukee häntä ja pikkuhiljaa ottaa ensiaskeleensa ilman tukea.
Lisäksi tässä iässä lapsi osaa laskeutua seisoma-asennosta suoraan istuma-asentoon.
- Kun lapsi harjoittelee kävelemistä, niin samaan aikaan lapsi harjoittelee syömään ja yrittää itse riisua vaatteitaan.
- Jos lapsi on ikäisiään pitempi, silloin hän saattaa oppia kävelemään vasta muutaman kuukauden yli 1-vuotiaana.
- Lapsen leikkiessä hänen motoriset taitonsa harjaantuvat.
Karkeamotoriikka
- Karkeamotoriikka tarkoittaa liikkumiseen tarvittavien lihastoimintojen koordinaatioita ja suurten lihasryhmien hallintaa. Karkeamotorisia taitoja ovat esimerkiksi polkupyörällä ajo sekä kävely.
- 1kk ikäinen kääntää päänsä sivulle päinmakuuasennissa.
- 1,5kk iässä lapsi kannattelee päätään sivulle päinmakuuasennossa.
- 3kk ikäinen kohottaa ylävartalonsa käsiensä varaan.
- 4kk ikäinen kääntyy vatsalta selälleen.
- 6kk istuu tuettuna.
- 8kk istuu ilman tukea ja ryömii.
- 9kk osaa kontata ja osaa nousta seisomaan tukea vasten.
- 10-11 iässä lapsi kävelee tuettuna ja seisoo ilman tukea.
- 1-vuotias iässä käveleminen saa varmuutta ja ottaa ensimmäiset askeleet ilman tukea.
- 2-vuotias heittää ja potkii palloa ja kävelee portaita tasa askelin.
- 3-vuotias hyppii molemmilla jaloilla, ajaa kolmipyöräistä pyörää ja pukee ja napittaa vaatteensa.
- 4-vuotias kävelee portaat vuoroaskelin ja osaa hyppiä jo yhdellä jalalla.
- 5- vuotias oppii ajamaan jo kaksipyöräistä pyörää.
Lisäki oppii myös hiihtämään ja luistelemaan. Tässä iässä kaikki motorisen kehityksen perusvalmiudet ovat olemassa.
Hienomotoriikka
- Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten hallintaa kuten käden toimintoja ja liikkeiden sujuvuutta.
Lapsen hienomotorisia taitoja tutkitaan testaamalla kädentaitoja.
Tarttumisreflkeksi katoaa noin 2kk iässä, niin hän pystyy sitten tahdonalaisesti yhdellä kädellä tarttumaan esineisiin.
Hienomotorisia taitoja ovat esimerkiksi kengännauhojen sitominen ja piirtäminen.
- 0-2kk iässä on tarttumisheijaste käsissä.
- 3kk ikäinen yrittää huitaisemalla tarttua esineisiin
- 4kk ikäinen kykenee tarttumaan esineisiin ja vie niitä suuhun.
- 5-6kk iässä lapsi tarttuu esineisiin aina kämmenotteella ja vaihtaa niitä kädestä toiseen.
- 9 (9kk) kuukauden ikäinen pystyy käyttämään sormia poimiakseen tavaroita, eli hallitsee pinsettiotteen.
- 12-15kk ikäinen vie ruuan suuhun lusikalla ja juo kupista. Pystyy rakentamaan muutaman palikan tornin.
- 1-vuotias osaa juoda jo kupista
-1,5- vuotias kääntelee kirjan sivuja ja asettaa palikoita muotolaatikkoon.
- 2 vuoden ikäinen alkaa opetella kynänkäyttöä, mutta pitää kynää vielä tässä vaiheessa kämmenotteessa. Lisäksi hän osaa rakentaa jo 6-7 palikan tornin ja harjoittelee ympyrän piirtoa.
- 3-vuotias pitää kynää vielä molemmissä käsissä, kun ei ole vielä muodostunut että kumpi kätinen on.Osaa piirtää myös viivan ja ympyrän Lisäki myös pukee ja riisuu vaatteita.
- 4- vuotias osaa piirtää ihmishahmon siten että siinä näkyy pää, raajat, vartalo. Lisäki osaa käyttää saksia.
-5- vuotias osaa piirtää jo tähden ja kolmion sekä jäsentää numeroita. Tässä iässä lapsi osaa kirjoittaa oman nimensä ja luettelee numeroita.
Vaihe 3: Perusliikkuminen
- Liikkumisen perustaitojen treenaaminen on korkeimmillaan leikki-iässä eli 2-7v ikäisenä.
Siinä vaiheessa lapsi oppii käytämään lihaksiaan monipuolisemmin arkipäivän askareissa.
- Lapsi on onnellinen ja innoissaan kun on oppinut jotakin uutta esimerkiksi ajamaan polkupyörällä ilman apurenkaita tai oppisi sitomaan kengännauhansa. Läheisten ihmisten kannustuksella on paljon merkitystä lapselle motoristen taitojen kehittymiseksi.
- Jotta lapsi oppisi, hänen on saatava harjoitella ja saada aina yrittää uudelleen jos ei ensin onnistunut.
Vaihe 4: Motoriikan harjaantuminen
- Lapsen tullessaan kouluikään, niin silloin hänen päiväänsä yleensä kuuluu paljon esimerkiksi leikkimistä, hyppimistä, juoksemista, huutamista, piirtämistä, kiipeilyä, kirjoittamista.
- Tässä vaiheessa saavutetut onnistumisen kokemukset luovat hyvän pohjan lapsen myöhempään ikään.
-Motoriset liikuntataidot ja kyvyt tuovat lapselle itsevarmuutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti